Leparditakki ja läskipohjat

Edellisessä postauksessa esittelin takkia ja toivoin, ettei sille olisi enää käyttöä. Sääennusteet lunastivat lupauksensa ja helteet hemmottelivat. Voi että nautin lämmöstä! Kuitenkin kun lopulta maanantaina sain kuvattua hieman kesäisempää asua takapihan ilta-auringossa, oli seuraavana aamuna se takki sitten esiin taas kaivettava. Ja hanskat! Pitäisiköhän siis pikimmiten ottaa uusia kuvia takista, jos ne helteet vaikka sillä sitten palaisivat. Hmm.

Muutakin huonoa onnea seurasi näiden kuvien ottamisesta. Tipautin nimittäin seuraavana päivänä väripensselin kengän kautta lattialle. Valkoisen kengän päällä on nyt sitten varsin näkyvä läntti Wellan 6/3:sta, eli kullan sävyistä ruskeaa. Vaikka kyseessä on parin kympin H&M-popot, ajattelin käydä laajamittaisiin pelastustoimiin. Läskipohjaiset kangastennarit ovat lunastaneet paikkansa tämän kesän lempparien joukossa, sillä pehmeän pohjansa ansiosta olen jaksanut seistä niillä varsin mukavasti koulussa ja lisäksi ne on jotenkin todella helppo yhdistää monenlaisiin asuihin. Pisteitä myös reippaasta raikkaudesta.

GTn ”lepardipusakka” taas on vähän sellainen ostos, että se oli saatava vaikka en ollut aivan varma olisiko se mun näköinen vaate. Vastaava musta minulla on ollut ahkerassa käytössä jo pari kuukautta. Tykkäsin kankaasta, mutta hieman aiemmin sitä kokeillessani, tuli jotenkin keski-ikäinen fiilis. Silloin päällä sattui olemaan mustat housut ja saappaat. Jakkunen jäi kaihertamaan mieltä, joten kävin kokeilemassa sitä uudestaan, tällä kertaa vaaleiden farkkujen kanssa ja totesin, että mukaan se on otettava.

Nyt nappaan pakastimesta Kingiksen ja loikkaan miehen viereen sohvalle katsomaan Homelandia, Shamelessiä tai Selfridgesiä. Ja ikävöin joka päivä Suitsin Harvey Specteriä. Tuli vaan mieleen, kun nyt sarjoista tuli puhe.

Mukavaa helatorstaita!