Peilikaapin turkoosit

Huomasin eräältä kosmetiikantankkausreissulta kotiuduttuani, että vessan peilikaapista löytyy paljon turkooseja tuotteita. Essien kynsilakka on jo tälläkin esitelty, mutta nyt se on kevään tullen päässyt elementtiinsä. Tällä hetkellä tuntuukin, että kamppailen aina saman kysymyksen äärellä kynsien lakkausta pohtiessani, eli että tuota turkoosia ja sitä syvää korallinpunaista, jonka jo aiemmin epäilinkin nousevan suosikikseni.

Lorealin putsari ja kasvovesi ovat jo vakiinnuttaneet talven aikana paikkansa pikkuveskin peilikaapissa. Ovat edullisia, toimivia ja tyylikkäissä pakkauksissa. En usko, että putsaustuotteiden tarvitsisi olla mitään ihmeellistä, hienoa ja kallista, sillä nehän vai käyvät kasvoilla. Kasvovesi onkin muuten jännä juttu. Itse olen oppinut sen käytön äidiltäni jo teini-iässä, enkä ole sen jälkeen ilman osannut olla. Yleensä aamuisin uhmaan kosmetologien ohjeita ja pyyhkäisen kasvot ja kaulan kasvovedellä ennen meikkaamista. En nimittäin millään jaksa pestä kasvoja ja imeytellä voiteita, sillä vastahan olen niin nukkumaan mennessä tehnyt. Aamulla siis tavallaan pyyhin vain ylimääräisen rasvan ja sen vähän lian mitä yön aikana on voinut tulla kasvovedellä kostutetulla pumpulilapulla.

Neljäs turkoosi tuote on Mariela Sarkiman ja Cailapin yhteistyönä syntynyt The Curler, eli ripsentaivutin. Olen testannut yhden jos toisenkin taivuttimen, sillä ripsien taivuttaminen on niin oleellinen osa siltä miltä näytän. Ollut aina, eli taas sieltä teini-iästä saakka. Aloin käyttää ripsiväriä melko ”vanhana” ja siihen saakka vain taivuttelin aina ripset. Olenkin tehnyt siitä vuosien varrella melkoista taidetta ja välillä tuntuu, että se on meikkini aikaavievin osa. Suhteellisesti ainakin. The Curler ei kuitenkaan saa kuukauden testikäytön jälkeen mitenkään poikkeavan ylistävää arvostelua ainakaan tältä taholta. Kumi on mielestäni liian kova ja taivuttimen ripsien yläpuolelle jäävä osa liian korkea, joka vaikeuttaa täydellisen kaaren luomista. Eivät siis mielestäni erotu mitenkään massasta, paitsi kauniin pakkauksen osalta.

Mutta enää huominen, joka sekin on koulun osalta vain kuusituntinen ja loppuviikon saankin nauttia vapaasta, sillä meillä on perjantaina extravapaa. Luksusta! Parhautta on myös se että kohta on vappu ja vappuna saa hattaraa! En malta odottaa!

Pink manicure

Viikkoni alkoi hemmottelulla, kun heti maanantaiaamuna, jo ennen koulua, kävin ystävälläni Tiinalla Näytä Kyntesi –kynsisalongissa teettämässä kestolakkauksen. Rakennekynsiä, niin UV- kuin ilmakovetteisia, minulla on vuosien varrella muutamaan otteeseen ollut, mutta ei vielä koskaan kestolakkausta.

Ensin mietin jotain keveän keväistä ja ehkä jopa hempeää. Sitten ihastelin supertyylikkäitä nudeja sävyjä, joihin voisi yhdistää blingiä. Perinteisen ja ikityylikkään ranskiksen hylkäsin, sillä kynteni ovat normaaliin tapaansa melko nysät.

Lopulta päätin olla uskollinen itselleni ja valita sen herkullisimman, eli pinkin. Ja kun jotain tehdään niin tehdään se kunnolla, eli yhdistetään pinkkiin lisää pinkkiä folion muodossa ja viimeistellään hopeaglitterillä. Että bling-bling vaan!

Mutta seuraavalla kerralla otan kyllä ne nudet! Tai mintunvihreät.

Ehkä.


P.s. Kuvat eivät tee mitenkään oikeutta tälle herkulliselle pinkille kimallukselle, jonka Tiina kynsiini loihti. Minä kurja en vain osannut vangita sitä kamerallani.

Hair gear

Tämä on pieni lista hiusjutuista, jotka on nyt ihan pakko viipymättä saada, sillä kaipaan hiustenlaittoon jotain vaihtelua ja haluaisin opetella pois liian hallitusta ja liian siististä ponnarista. Haluan edelleen kasvattaa hiuksia ja pitää pohjavärin mahdollisimman lähellä omaa väriäni, jota nyt jo useamman sentin mitalta onkin näkyvissä, joen vaihtelua sillä saralla ei ole tiedossa. Kampaajataukoakin on takana kohta jo puolivuotta. Taas. En kerta kaikkiaan ole raskinut näillä työttömän tulolla mennä ennen kun on ihan pakko ja ihan vielä sitä absoluuttista pakkoa ei ole tullut. Voin kuitenkin kertoa sen olevan lähellä, sillä tyven viileä ruskea ja hunajaiset lämpimät raidat tökkäävät silmääni päivä päivältä pahemmin. Mutta sitä ennen, panostetaan hiustenlaitotarvikkeisiin.

Ensimmäisenä ostoslistallani ovat Blax-hiuslenkit, eli The Hiuskuminauhat. Tavalliset hiuslenkit tympivät, enkä jaksa koskaan kieputtaa hiussuortuvaa sitä peittämään, joten toivon tästä ratkaisua elegantimman ponnarin toteuttamiseen. Onhan ponnari luottokampaukseni. Blaxien kerrotaan olevan hiukselle hellävaraisempia saumattomuutensa vuoksi. Ne eivät myöskään revi hiusta pois otettaessa. Niiden pito on hyvä ja toimivatkin loistavasti erityisesti kampausten pohjalla. 

kuva glamholic.se

Listan toinen kohta ovat phone wire hair band –lenksut, eli tuollaiset vanhan lankapuhelimen johdon näköiset hilpeät härpäkkeet. Nämäkin ovat saumattomia, eli helliä hiuksille, mutta muuten kovin erilaisia kuin Blaxit, sillä ne eivät purista tai venytä hiusta yhtä rankalla kädellä. Pidon pitäisi kaikesta huolimatta olla hyvä. Toimivat kuulemma myös sotkunutturoiden tekemisessä.

 kuva cailap.fi

Lyhyen listani viimeisenä ovat hiusruuvit, jotka kulkevat maailmalla ihan nimellä hair screw. Olen nähnyt muutaman videon, joissa näppärästi yhden tai kahden ruuvin avulla on loihdittu jos jonkinlaisia nutturakampauksia. Ihan pakko päästä testaamaan!

 kuva ebay.co.uk

Mutta sanokaas mikä siinä onkin, että aina kotona, kotipäivänä, kun huitaisee hiukset kiinni, on lopputulos yleensä tosi kiva. Kun samaa sopivan laitettua, mutta sopivan huoletonta lopputulosta yrittää johonkin lähtiessään, on jo yritys tuomittu. Kuvissa siis yksi kiva kotipäivän nuttura alkuviikolta. Niin ja lisätään ostoslistaan vielä yksi pieni mutta todennäköisesti merkittävä juttu aihepiirin ulkopuolelta ja se on kaukolaukaisin. Oli nimittäin sen verran jumppaamista saada käsivaralta kuvia nutturasta kiinteällä 50mm putkella. Onko teillä kokemusta tai vinkkejä liittyen ostoslistaani?

 

Puuteria ja punaa

Elämäni mullistui, no ainakin kauneusrutiinien osalta, kun päätin viimein päivittää ne eniten käyttämäni meikkisiveltimet, eli poskipunasiveltimen sekä isomman puuterihuiskun. Muistan kyllä lukeneeni monen monituista kertaa ammattilaisten haastatteluista, kuinka hyvän meikin perusta on hyvin hoidettu iho ja hyvät välineet. Siksi en käsitäkään miksi niin kovin monta vuotta kitkuttelin parin euron pensseleillä, kun ei niistä paremmistakaan nähtävästi tarvitse edes niin kauheasti maksaa. Se oli lopulta yksi kesäinen kauppareissu, kun Sokos Emotion houkutteli minut sisään sivellintarjouksella. Mukaan lähti Ässän oman kosmetiikkasarjan, We Care Iconin, kabukisivellin sekä poskipunaisvellin.




  


Kabukisiveltimet ovat omiaan aurinko- ja mineraalipuuterin levitykseen, eli juuri niiden puuterien joita itsekin käytän. Ero entiseen onkin melkoinen, niin levittämisen kuin lopputuloksen osalta. Sivellin on ensinnäkin ylellisen pehmeä ja tuntuu että se levittää ja häivyttää samalla kertaa. Varsinkin mineraalipuuterin kohdalla jäljestä tulee jotenkin peittävämpi ja tasaisempi, mutta samalla kuitenkin luonnollisempi ja ohuempi. Tuntuu että meikki ”sekoittuu” ihoon samalla kiinnittyenkin paremmin. Myös aurinkopuuteri levittyy helpommin ja kauniimmin. Olen siis ihan koukussa! Myös siveltimien ulkonäkö miellyttää. Gotta love pink!






Make Up Storen poskipuna sävyssä Fresh on monivuotinen luottoystäväni. Sama puna menee kesällä ja talvella. Hinta on sopiva ja purkkikin on uskomattoman riittoisa. Jossain vaiheessa kyllä mietin, että pitäisikö kokeilla niin monen hehkuttamaa Narsin poskipunaa, mutta toistaiseksi en ole tieltä hairahtanut. Ilmoittaudun myös aurinkopuuteriuskovaiseksi. En vain osaa elää ilman. Sen suhteen en kuitenkaan ole aivan niin merkkiuskollinen. Vinkkinä muille kosmetiikkapihistelijöille sanon Rimmelin mattaisen aurinkopuuterin jota saa kahdessa sävyssä. Ei muuten harmita yhtään niin paljon, kun heittää puuterin säpäleiksi laattalattialle, jos se on maksanut vain kuusi euroa. Tai kun sen heittää sinne lattialle innokkaasti poskiaan sivelevä pikkupoika. Nyt kokeilussa Lumenen kaksiosainen aurinkopuuteri, jolla saa myös hohdetta kulmaluille ja poskipäihin.






Tällä puheella haastan kaikki parin euron siveltimillä sutivat päivittämään pensselit parempiin. Tulette yllättymään positiivisesti! Yhden naisen elämän muutinkin jo, sillä kevyesti kannustin myös äitiäni hankkimaan nämä samat siveltimet. Armas bestikseni HjN, nähtyäni poskipunasiveltimesi Helsingin reissulla, taidat tietääkin jo olevasi seuraava suloinen uhrini.