Videohaastattelu
tuntuu olevan tämän hetken kova juttu työnhakumarkkinoilla ja erityisesti tänä
syksynä kutsuja on alkanut todenteolla sadella. Olen ehtinyt osallistua jo
viiteen videohaastatteluun tässä viimeaikaisen työnhakuni tiimoilta, joten
ajattelin kertoa mistä oikein on kyse ja antaa myös muutaman omaan kokemukseeni
perustuvan, hyväksi havaitun vinkin. Eli
jos eteesi ilmestyy videohaastattelukutsu, ei hätää, sillä tästä on kyse ja
näin siitä selviää kunnialla.
Videohaastattelu
palvelee selvästi ainakin kahta tarkoitusta ja ymmärrän hyvin sen viehätyksen
tämänhetkiset hakijamäärät huomioon ottaen. Selkeimmät käyttötarkoitukset ovat
ennakkokarsinnan tekeminen varsinaisia kasvotusten tapahtuvia haastatteluja
ajatellen sekä ”ehkä-nipussa” oleville mahdollisuuden antaminen, jolloin
sieltäkin on hyvällä ja vakuuttavalla esiintymisellä mahdollisuus nousta mukaan
varsinaiseen rekryprosessiin. Siitä voidaan toki olla montaa mieltä, että ketä
tällainen videohaastattelu palvelee. Rekrytoijille ja henkilöstökonsulteille
tästä tulee varmasti huomattava ajallinen säästö ja voivat näin ”haastatella”
suuremman joukon ihmisiä kuin muuten olisi mahdollista. Rekryfirmat saavat
hyvistä pätkistä varmasti myös loistavaa markkinointimateriaalia uusien asiakasyritysten
hankkimiseksi, aivan kuten muistakin antamistasi tiedoista. En muuten ole
koskaan tullut kysyneeksi, että mihin nämä nauhoittamani videopätkät päätyvät
ja kuinka pitkäksi aikaa, eikä sitä koskaan ole auliisti kyllä kerrottukaan. Sitäkään
en tiedä, että näytetäänkö pätkät myös asiakkaalle rekryprosessin puitteissa,
mikäli pääset niin pitkälle, vai ovatko ne vain ennakkokarsijan silmille. Mutta
palataanpa takaisin siihen ajankäyttöön. Rekrytoija siis varmasti säästää
rutkasti aikaa, mutta hakijalta sitä tuhraantuu moninkertaisesti verrattuna
haastattelussa käyntiin, sillä videohaastattelun tekeminen on monivaiheinen ja
melkoista keskittymistä vaativa suoritus. Ette ehkä uskokaan ennen kuin
kokeilette! Niin ja onhan se suotavaa päästää perhe takaisin kotiin jossain vaiheessa iltaa, mikäli olet joutunut ajamaan heidät haastattelun ajaksi muualle.
Homma menee siis
niin, että sähköpostiisi kilahtaa kutsu haastatteluun linkin kera ja joskus
harvoin sitä saattaa edeltää puhelinsoitto (yhdessä tapauksessa viidestä omalla
kohdallani). Aikaa haastattelun tekemiseen on poikkeuksetta ollut mielestäni
varsin vähän, eli yleensä vain pari vuorokautta. Kaikki haastattelut joihin
olen osallistunut, on toteutettu videohaastattelupalvelu Recruitby.netin työkalulla,
joka on selkeä ja helppo. Linkin takaa löytyy siis sivu, jolle haastattelija on
nauhoittanut yleensä 4-6 pätkää, joista ensimmäisessä antaa ohjeita ja lopuissa
esittää lyhyet kysymykset. Jokaiseen videoon on mahdollista nauhoittaa oma
vastauksensa. Itse olen ympännyt esittelyn ja kiitokset haastattelukutsusta
ensimmäisen vastaukseni alkuun, enkä erilliseen klippiin. Ensimmäisen
videohaastatteluni toissakeväänä toteutin vanhalla läppärillämme, mutta sen
äänen- ja kuvanlaatu oli niin karmaisevaa, että tämän syksyiset neljä olen
tehnyt uudehkolla iPad minillä ja se onkin toiminut tässä tarkoituksessa
loistavasti.
Klikkasin äsken
itseni Recruitby.netin sivuille ja törmäsin ensimmäisenä banneriin, jossa
sanotaan, että ”Ensivaikutelma on aina oikea. Videollakin.”. Melko raflaava
väite, jota jäinkin miettimään. Ensimmäistä haastattelua tehdessäni huomasin, kuinka järjeton tilanne on laittaa lapsi päiväunille ja sulkea koira samaan
huoneeseen, pyntätä itsensä vähintäänkin vyötäröstä ylöspäin ja miettiä mitä
taustaa vasten kuvata. Sitten ottaa sopivan virallinen äänensävy ja alkaa
esiintyä läppärille tai tabletille luontevasti, muttei liian rennosti. Onhan
kyseessä kuitenkin työhaastattelu, vaikka teetkin sen kotisohvallasi,
villasukat jalassa. Kysymykset ovat myös niin laajoja, että mikäli mielit
vastata niihin kattavasti, et voi vain alkaa pölistä, vaan sinun on
suunniteltava se mitä haluat sanoa ja tuoda vastauksessasi esille. Ohjeistus
kuuluukin yleensä niin, että vastaa lyhyesti, ytimekkäästi ja jäsennellysti ja
muista tuoda esiin oleelliset asiat. Usein ohjeissa mainitaan myös, että
vastausten tulisi olla pituudeltaan kahdesta kolmeen minuuttia. Kolme minuutta
ei muuten ole mikään ihan lyhyt aika heittää lonkalta, varsinkin jos vastauksen
pitäisi olla kaikkea edellä mainittua. Eikä se ole lyhyt aika heitettäväksi
suunnitellustikaan. Kolmeen minuuttiin saa mahtumaan yllättävän paljon asiaa,
mutta myös yllättävän monta hetkeä ja mokaa, joiden takia olet valmis
poistamaan jo nauhoittamasi vastauksen ja aloittamaan alusta. Jos nyt alkua
pidemmälle edes pääsit.
Itse aloitankin
homman aina kuuntelemalla ohjeet ja kysymykset ja kirjoittamalla ne paperille.
Sitten alan miettiä tehtävän kannalta oleellisia asioita itsestäni ja
kokemuksestani sekä taidoistani, jotka haluan tuoda haastattelussa esille. En
halua liiaksi toistaa itseäni, mutta tuoda kuitenkin kaiken tärkeän esille
luontevin asiayhteyksin, joten asiat pitää jaotella hieman kysymysten kesken,
jotta vastauksista tulee tasapainoisia. Usein kysymykset ovat myös sen verran
päällekkäisiä, että jaottelu ja erottelu tuleen senkin tähden tarpeeseen. Tässä
muutamia esimerkkikysymyksiä:
Kuka olet ja
miksi päätit hakea tehtävään?
Kerro aiemmista työtehtävistäsi
ja vastuistasi erityisesti hakemaasi tehtävään liittyen.
Kerro opinnoistasi
ja työhistoriastasi seikkoja, jotka auttavat sinua menestymään juuri tässä
tehtävässä.
Minkälainen olet
myyjänä/ asiakaspalvelijana/ you name it?
Kerroi aiemmista voitoistasi/
onnistumisistasi?
Mikä sinua
kiinnostaa hakemassasi tehtävässä ja tässä yrityksessä ja millaisia ajatuksia
yrityksen edustama tuote sinussa herättää?
Kerro 3 tärkeintä
asiaa, jotka motivoivat sinua työssä. Mitkä asiat taas voisivat vähentää sitä.
Millaisessa
työyhteisössä viihdyt parhaiten ja mikä on sinulle luontainen rooli?
Millaisia
odotuksia sinulla on tätä tehtävää kohtaan ja mitä uutta uskot työn tarjoavan?
Kysymykset ovat
siis periaatteessa työhaastatteluista tuttua peruspatteristoa, mutta koska et pääse
täydentämään vastaustasi kohta eikä yli kolmen sekunnin miettimistauot näytä
videolla kovin kivalta, on siis kohdallaan suunnitella vastaukset. Itse olen
jopa tehnyt laajempien kysymysten kohdalla niin, että olen kirjoittanut
muutaman avainsanan lapulle ja asettanut lapun aivan kameran alle, jolloin
silmien liike on niin pieni, ettei lunttilappu paljastu. Ovelaa, eikö? Lapusta
on myös se hyöty, että et näe itseäsi ruudulta, vaan vain kameran silmän ja
keskittyminen on kymmenkertaisesti helpompaa, kun silmät eivät harhaile
ihmettelemään outoja maneerejasi. Oman itsesi kauhistelu nauhalla kannattaa
aloittaa vasta kun vastaus on purkissa. Siinä vaiheessa kun ottoja yhtä
kysymystä varten on takana 7 tai enemmän, kannatta jo miettiä että millainen
virhe on sellainen jonka voit esiintymisessäsi sulattaa ja joka vain lisää
videon kiinnostavuutta. Ethän halua kuitenkaan vaikuttaa robotilta, vaan tuoda
myös esiin persoonaasi. Klipin poistamisessa piilee myös aina se katala vaara,
että seuraava otto on vielä huonompi ja edellinen olisikin tarkemmin ajatellen
ollut ihan hyvä. Aikaavievää ja erittäin haastavaa videohaastattelun
tekemisestä tekee juurikin tuo rajaton mahdollisuus uusia vastaus ennen sen
lähettämistä. Alkuun tietysti jännittää ja sopivan jännityksen kanssa
lopputulos onkin yleensä skarppi ja hyvä, mutta jossain vaiheessa alat puutua
omiin mokiisi ja loputtomilta tuntuviin uusintayrityksiin ja jännitys kaikkoaa.
Hyvän jännityksen myötä katoaa helposti myös se paras terä. Niinpä kannattaakin
tosiaan miettiä kahdesti ennen kuin päätät poistaa edellisen nauhoituksen ja
ottaa homman uusiksi.
Tässä vielä
kootut vinkit lyhyesti:
- Varaa lasi vettä.
- Kuuntele läpi kysymykset ja kirjoita ne sekä vastausohjeet ylös.
- Tee testinauhoitus jolla selvität äänen ja kuvan laadun ja että mikki on ylipäätään päällä. (Been there, done that!)
- Muista eliminoida koira! Kynsien rapina laminaattia vasten kuuluu yllättävän häiritsevänä videolla. Toivo myös, että koira ei ala haukkua mitään ikkunantakaisia tapahtumia potentiaalisimman ottosi aikana. Ehkä parempi sulkea kaihtimet, myös omaa keskittymistäsi ajatellen.
- Mieti mitä haluat sanoa ja tuoda esille ja jaottele ne luontevasti kunkin kysymyksen alle.
- Peitä kuvasi ruudulta kuvausvaiheessa ja anna itsellesi anteeksi katseluvaiheessa, mutta ota myös opiksi.
- Mieti kahdesti tai kolmesti poistatko jo nauhoitetun klipin uudelleenottoa ajatellen.
- Vastaa jäsennellysti, mutta älä hio liikaa vaan laita vastaukset menemään, ole tyytyväinen suoritukseesi ja nosta jalat pöydälle. Jalat joissa on ne mukavimmat verkkarit ja lämpimät villasukat.
Sitten kun alat
olla sitä mieltä, että homma selvä ja kyllähän tämä onnistuu, onkin edessäsi
yllärikysymys, johon pitää vastata muulla kuin äidinkielelläsi. Eteeni osui
juuri taannoin kysymys, johon piti vastata englanniksi. Hassua kyllä,
mielestäni vastaaminen englanniksi olikin helpompaa. Tai ehkä en vain asettanut
itselleni yhtä korkeita tavoitteita kuin äidinkieltä käyttäessäni. Nauratti
vain, kun haastattelija ei ollut nauhoittanut kysymystä, saatikka
kirjoittanut sitä englanniksi. Sehän jos mikä olisi toiminut todellisena
kielenosaamisen testinä!
En kuitenkaan voi olla edelleen miettimättä
tuota ensivaikutelma-asiaa ja sitä kuvaa, jonka haastattelija esimerkiksi
minusta videon välityksellä saa. Hän huomannee, että olen esiintymistaitoinen
ja kestän painetta, eikä tilanteesta johtuva jännitykseni puske päällimmäisksi. Hän huomaa myös sen, että olen tietyssä määrin perusteellinen,
koska olen muodostanut vastauksista jäsenneltyjä ja kokonaisia puheenvuoroja.
Hän huomaa ehkä myös ärsyttäviä maneereja, joita tuskin on samassa määrin silloin,
kun puhun spontaanimmin ja kasvotusten. Hän ei ehkä näe huumorintajuani ja välittömän miellyttävää olemustani, sillä videolla sitä nyt vaan on ja ehkä pitääkin olla, pikkuisen
jäykkä. Pistää miettimään. Toimii siis ehkä minun edukseni, mutta entäpä niiden loistavien ja ammattitaitoisten tyyppien kohdalla, jotka nyt eivät vain ole synnynnäisiä esiintyjiä.
Jos joku
nyt vielä miettii, että eihän tämä niin ihmeellinen homma voi olla, niin kehotan
ottamaan esille vaikka sen rakkaan, aina käden ulottuvilla olevan, älypuhelimen,
klikkaamaan videoinnin päälle ja vastaamaan kysymykseen; miksi haet tätä
myyntipäällikön tehtävää ja miksi sinut tulisi valita?
Reruitin tai monsterin sivuilla voi muuten harjoitella videon tekemistä, jos joku haluaa aiheeseen tutustua. Mun ammattilaisminäni on tästä sun kirjoituksesta ihan liekeissä, mutta se myös vahvistaa sen pelon joka mun asiakkailla videohaastatteluihin on ollut eli niissä pärjää ne jotka on luontaisesti supliikkeja. Ymmärrän kyllä videon käyttötarpeen, mutta täytyy toivoa, että myös videon vastaanottajilta löytyy kykyä käsitellä sisältöä oikeassa suhteessa tehtävien sisältöön
VastaaPoistaJuuri näin! Tuota mäkin olen miettinyt, että osaavatko rekryihmiset nähdä videolta sen olennaisen kaiken takeltelun ja jännittämisen läpi, vai jääkö myötähäpeä päällimmäiseksi mieleen. Ja tosiaan niin, että onhan myyntihommiin hakevan videon tärkeää olla parempi ja esiintyminen vakuuttavampaa kuin vaikka taloushallintoon tähtäävän. Mutta mielenkiintoista kyllä seurata, että miten pitkälle tämä trendi vielä kasvaa.
PoistaVoi apua! ;D
VastaaPoistaJep! Että alahan säkin vaan tekemään videopostauksia blogiin ja vähän lämppäämään :D
PoistaHei Jona,
VastaaPoistahieno blogi! Onneksi olkoon ja kiitos siitä. Olemme Recruitby.netin tiimistä ja olemme keskustelleet tästä juuri löytämästämme jutusta.
Meidän oppimme tästä menetelmästä on
- rekrytoijiakin jännittää videoiden tekeminen ja tärkeintä on olla olla oma itsensä
- uudelleennauhoitusmahdollisuutta on kiitelty paljon, ja niin kuin huomasit niin ei kannata olla liian kriittinen itselleen
- tarkoitus on antaa myös työnhakijoille hyvää materiaalia rekrytoivasta yrityksestä näkemällä jonkun ihka oikean ihmisen sieltä tämän mini-haastattelun muodossa
- olet oikeassa: 2 - 3 minuuttinen video on pitkä ja neuvommekin pysymään minuutin "paremmalla puolella". Jos on editointitarpeita, niin vastaustahan voi täydentää uudella videolla.... kaikkea ei tule kerrottua henkilökohtaisessa haastattelussakaan ihan heti
Kiitos vielä meidän huomaamisesta ja erittäin hyvästä kirjoituksesta... julkaisimme juuri jutun itsekin videohaastatteluun vastaamisesta. Löydät sen täältä https://recruitby.net/fi/asiakkaat/hrm-partners/
Hyvää joulun odotusta!
Ari
Hei Ari ja kiitos kommentistasi! Toit esiin mielenkiintoisia pointteja haastattelijan näkökulmasta ja on mukavaa huomata, että jotkut omat päätelmäni asioita osuivat yhteen teidän, eli palveluntarjoajan, näkökannan kanssa. Olette luoneet mielenkiintoisen työkalun, josta ainakin itse, työläydestään huolimatta, olen työnhaussani selvästi hyötynyt.
PoistaMukavaa joulunodotusta myös teille!
Moikka Jona!
VastaaPoistaJa kuten Ari sanoikin, hyvä blogiteksti sinulta! Mikäli aihe sinua kiinnostaa, niin tässä on vielä muutama eilen Social-Hire.comissa julkaistu vinkki videohaastatteluun vastaamiseen: http://bit.ly/1eHabiW
Hyvää joulunodotusta myös minun puolestani!
Samuli / Recruitby.net
Moikka ja kiitos! Mielenkiintoinen ja ytimekäs teksti myös sinulta. Ehkäpä minäkin seuraavan kerran videohaastatteluun osallistuessani uskallan olla asteen verran rennompi ja tuoda enemmän esiin persoonaani.
PoistaMukavaa loppuvuotta myös sinne!
Hei
VastaaPoistaKiitos rohkaisevista sanoista! Täytyy viikonloppuna laittaa villasukat jalkaan ja alkaa puhumaan iPadille.
Minulle kolahti juuri tälläinen videohaastattelukutsu postilaatikkoon. Senpä takia aloin googlaamaan että mikä juttu tämä on. Teknisen alan ihmisenä ja hiukan epäsosiaalisena intorverttinä tällainen on epämukavuusalueellani. Mutta, onneksi en ole enää niin ujo kuin nuorempana joten eiköhän tästäkin selvitä. Nuorempana punastelin vielä aika herkästi stressaavassa tilanteessa. Piirre joka ei todellakaan ole kiva, varsinkaan videolla.
VastaaPoistaTarttuisin myös tähän että videolla hyvin esiintymällä menestyy ehkä liiankin hyvin fiksut ja filmaattiset nettinatiivit jotka postailevat "selfieitä" itsestään joka tilanteessa. Esim. asiantuntijatehtävissä toimii erittäinkin ujoja ja sulkeutuneita henkilöitä joista ei saa irti sanaakaan edes firman pikkujouluissa. Silti he tekevät työnsä hyvin eivätkä pidä meteliä itsestään. Eli todellakin rekrytoijan on osattava suodattaa liirumlaarumit ja small talkit ja keskittyä enemmän persoonaan ominaisuuksiin kuin olemukseen. Tietysti katson tätä asiaa asiantuntijatehtäviin hakevan insinöörin näkökulmasta. Myynti- ym. ihmisläheisemmän alan henkilöitä haastatellessa asia on tietysti aivan toinen.
Mutta työkalunahan tällainen on oikein hyvä rekryfirmoille joilla on hurja massa hakemuksia kahlattavana.
-Mies 38v.
Eksyin blogiisi anonyymin tapaan googlailun kautta, kun kutsu videohaastatteluun saapui. Kiitos hyvästä ja valaisevasta kirjotuksesta, vähensi vähän jännitystä :). Kiinnostaisi kuulla pääsitkö videohaastatteluista vielä jatkoon? vai kuinka suuri osa tässä vaiheessa vielä mahtaa karsiutua...
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaHyvä teksti, joka toivottavasti edistää myös uraasi. Kiitos!
VastaaPoista