Lokakuun kuva

Hyvä järjestelmäni kalenterimerkinnöistä ja kuun viimeisistä sunnuntaista oli vain sen verran vedenpitävä, että onnistuin unohtamaan jo heti järjestyksessään toisen kuvan ottamisen. Otin vahingon kuitenkin takaisin vain päivän viiveellä. Lisäksi olen soveltanut haasteen sääntöjä ja merkinnyt kalenteriini, jota en kiireiseltä kotirouvailultani näemmä kovin ahkerasti kuitenkaan lue, myös ”välikuvat”, sillä ainakin näin syksyllä lehtien pudotessa puista on kuukausi melko pitkä aika ja väliin mahtuu lopputulosta ajatellen näyttäviä maisemanmuutoksia. Yllä siis kuva eiliseltä ja alla kaksi ensimmäistä sekä välikuva.

Muistattekos kun kerroin viime keskiviikkona olleeni haastattelussa ja saaneeni kuulla olevani jo TOP 3 -porukassa. Jos jännitti silloin, niin tänään jännittää enemmän, sillä puolilta päivin olisi vuorossa vielä yksi haastattelu tähän kyseiseen tehtävään. Takana on siis videohaastattelu ja haastattelut rekryfirmassa sekä ”asiakasyrityksessä” ja olenkin nyt jo TOP 2:ssa. Minä ja kasvoton kilpailijani kutsuttiin kuitenkin vielä yhteen haastatteluun. Ennen haastattelua tein tehtävän, joka esittelee graafisen suunnittelun osaamistani. Viimeviikkoisessa haastattelussa puolestaan pääsivät yllättämään kirjoitustehtävän muodossa. Tehtävänannon kuultuani ajattelin, että tämä varmaankin pyydetään palautettavaksi lähipäivinä, mutta vielä mitä, sain läppärin eteeni siltä istumalta! Aikarajaakaan ei annettu, vaan käskettiin käyttää omaa harkintaa. Aluksi tuntui hurjalta alkaa tehdä keskittymistä ja luovuutta vaativaa tehtävää haastattelijoiden istuessa siinä vastapäätä, mutta pian onnistuin uppoutumaan omiin ajatuksiini ja tehtävään. Halusin ymmärtää mistä kirjoitan ja pitää faktat faktoina, joten tuotteeseen tutustumisessa meni oma aikansa. Oma aikansa meni myös tärisevien käsien ja pienen läppärin aiheuttaman jännittävän yhdistelmän aikaansaamien kirjoitusvirheiden korjaamisessa. Olin kuitenkin lopputulokseen tyytyväinen ja siltä vaikuttivat haastattelijatkin. Mutta voin pojat että puntissa tutisee. Olen niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. Pakko laittaa kaikki peliin! En nimittäin uskalla edes ajatella sitä vaihtoehtoa, etten tuota paikkaa saa. Nauroin kuitenkin miehelle, että jos minut ja vastustajani laitetaan tällä viimeisellä kierroksella kehään, lupaan olla viimeinen nainen pystyssä!