Ponnaripäinen poika

Tältä näytti Pärppä the Ponnaripää vielä jokunen viiko sitten, ennen kuin tartuin keittiösaksiin. Otsis oli taas venähtänyt niin pitkäksi, että tökki ikävästi silmiin, joten keksin laittaa pienelle herralle ponnarin. Liukumaton Blax pysyi varsin mukavasti hentoisissakin hiuksissa ja piti otsiksen poissa silmiltä. Olisin varmaan leikannut hiukset jo aiemmin, mutta ponnari näytti niin madottoman söpöltä, etten raskinut. Pärppäkin katsoi itseään peilistä ja sanoi olevansa joko poika tai mestari selvästi ylpeänä kampauksestaan. Ei muuten ole yksi eikä kaksi kertaa, kun Pärppää on kaupungilla luultu tytöksi. Eikä silloin ole ollut edes ponnaria päässä!

Tällä viikolla ei tällaista heiluntaa ole juuri nähty, sillä Pärppä ei ole ollut oma villi ja vilkas itsensä. Sitkeääkin sitkeämpi kuume on kiusannut jo sunnuntaista saakka. Oma Padi ja Netflix ovatkin olleet kovalla kulutuksella, sillä leikki on maistunut vain ihan pikkuisina pätkinä, mutta eiköhän tämä tästä pian hellitä, sillä eilen illalla kuumelukemat eivät enää nousseet sinne neljänkymmenen pintaan. Vielä reilu tunti iltavuoroa jäljellä ja sitten kaupan kautta kotiin.  Saas nähdä kuinka hyvä idea oli jättää kauppareissu tälle illalle.